Rkp muistuttaa että ruotsinkielisellä koululla, päiväkodista korkeakouluun, on kulttuuria ylläpitävä ja identiteettiä luova tehtävä, joka on maamme elävän ruotsinkielisyyden ja kaksikielisyyden kannalta keskeisessä asemassa.
– Ottaen huomioon kaikki voimassaolevan lainsäädännön suomat mahdollisuudet, "kaksikielisistä" kouluista käytävästä keskustelusta on vaikea saada otetta. Kukaan ei ole pystynyt määrittelemään mitä tämänlaisella uudella koulumuodolla tarkoitetaan, kansanedustaja Mikaela Nylander huomauttaa.
Rkp haluaa keskustelussa nostaa esille kaikki mahdollisuudet jotka nykyinen lainsäädäntö antaa suomenkielisille oppilaille oppia ruotsia. Puolue korostaa että kielikylvyt, kielikoulut ja kieltenopetuksen aikaistaminen ovat keinoja, jotka voidaan heti ottaa käyttöön. Etenkin kielikylpyopetusta, jota tällä hetkellä on tarjolla ainoastaan 11 kaksikielisessä kunnassa, tulisi kehittää.- Näemme myös, että etenkin kaksikielisten kuntien tulisi laatia konkreettisia toimintaohjelmia suomen- ja ruotsinkielisten päiväkotien ja koulujen välisen yhteistyön lisäämiseksi oppilasvaihdon ja ystävyysluokkien kautta, Nylander sanoo.
- Jos poliittista tahtoa löytyy, ruotsinkielen opetusta voidaan aikaistaa tarjoamalla ruotsia niin kutsuttuna pitkänä kielenä kaikille lapsille. Lapsille, jotka toivovat kokonaisvaltaisempaa ruotsinopetusta kielikylpy on nopein tapa oppia ruotsia. On olemassa myös muita keinoja, kuten kielikoulut, jotka ovat täysin mahdollisia nykyisen lainsäädännön puitteissa, Nylander huomauttaa. Kyse on poliittisesta tahdosta kun käytettävissä olevista varoista päätetään.RKP:n koulutuspoliittisen neuvottelukunnan linjapaperi (ruotsiksi)
