Tarja Halonen olisi sopiva sovittelija Katalonian kriisissä

12.10.2017

Suomesta on perinteisesti löytynyt hyviä sovittelijoita, ei vähiten Martti Ahtisaari, jolle on myönnetty Nobelin rauhanpalkinto saavutuksistaan.

Suomen on harkittava, miten me voimme edesauttaa Katalonian kriisin ratkaisemisessa, jos kansainväliselle sovittelulle syntyy tarvetta.

- Presidentti Tarja Halonen nauttii sellaista arvostusta, jota tarvitaan Katalonian kriisin menestyksekkään sovittelun läpiviemisessä. Hänellä on pitkä poliittinen kokemus sekä ministerinä että presidenttinä. Lisäksi hän on menestyksekkäästi johtanut Ahvenanmaa-komiteaa, joka koostuu kansanedustajista ja ahvenanmaalaisista maakuntapäiväedustajista. Komitea on vastikään, monen vuoden työn tuloksena jättänyt Ahvenanmaan itsehallinnon kehittämistä koskevan loppumietintönsä, sanoo Ahvenanmaan kansanedustaja Mats Löfström, ruotsalainen eduskuntaryhmä.

Ahvenanmaan tilanne 1900-luvin alussa muistuttaa tietyiltä osin Katalonian nykyistä poliittista kriisiä. Ahvenanmaan tilanteen ratkaisemiseksi tarvittiin tuolloin kansainvälistä sovittua, silloisen ansainliiton toimesta. Vuonna 1921 Ahvenanmaan aseman suhteen saavutettiin ratkaisu, joka on historiallisessa katsannossa osoittautunut erittäin menestyksekkääksi. Silloin voitiin diplomatian ja rauhallisen sovittelun keinoin ratkaista vakava konflikti, johon liittyi paljon epäluottamusta.

- On hyvä pitää mielessä, että Katalonian itsenäisyyspyrkimykset eivät olleet tätä luokkaa 10 vuotta sitten. Itsenäisyysajatukset ovat kasvaneet räjähdyksenomaisesti, koska Kataloniassa on koettu, että hallitus Madridissa on ollut piittaamaton eikä se ole ottanut Katalonian pyyntöjä itsehallinnon laajentamisesta tosissaan.

- Kataloniassa ylivoimainen enemmistö on kaivannut Katalonian taloudellisen itsehallinnon kehittämistä, ei itsenäisyyttä. Siitä syystä edellytyksiä diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi on todennäköisesti olemassa, jos epäluottamusta saadaan purettua. Minä uskon, että Tarja Halosella voisi olla ratkaiseva rooli tässä työssä, jos kansainvälistä apua pyydetään ja hän itse olisi suostuvainen harkitsemaan sellaista roolia.

Kirjoittaja: