Pääkaupunkiseudun RKP sanoo maakuntauudistukselle ei

15.05.2018

Luodaan maahamme kolmas hallintoporras, maakuntahallinnon taso, joka ei ole omiaan parantamaan integraatiota, helpottamaan asiointia, vähentämään byrokratiaa tai säästämään kustannuksia.

Pääkaupunkiseudun neljä kaupunkia pitivät tiistai-iltana kokouksen Vantaalla hallituksen kaavailemasta sote- ja maakuntauudistuksesta. Björn Månsson Helsingistä piti RKP:n puheenvuoron.

− Maakuntauudistus on täysin turha. Suunnitteilla olevista maakunnista ei tulisi demokraattisia välitason hallintoja, koska ne olisivat kokonaan riippuvaisia valtion rahoituksesta. Yksi ainoa maakuntamalli ei myöskään kerta kaikkiaan sovi kaikille alueille, joiden väestöpohjat vaihtelevat noin 70 000 asukkaasta aina Uudenmaan 1,7 miljoonaan, Björn Månsson sanoi.

− Yksittäinen ihminen tarvitsee katkeamattomia hoitoketjuja. Sen pitäisi olla uudistuksen lähtökohtana. Näin ei nyt valitettavasti käy. RKP:n tunnuslauseena on pitkään ollut ”lähellä sinua”. Maakuntaa ei voida millään pitää sellaisena, että se olisi lähellä sinua, eli lähellä hoitoa ja hoivaa tarvitsevaa ihmistä, Månsson sanoi.

Maakuntauudistus ei myöskään huomioi pääkaupunkiseudun erityispiirteitä: Kaupungistuminen kansainvälisenä megatrendinä, suuri nettomuutto, eikä vähiten maahanmuutto.

− Pääkaupunkiseutu soisi muulle Uudellemaalle paremman kohtalon kuin pääkaupunkiseudun varjoon jääminen, Månsson sanoi.

Kauniaisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja Veronica Rehn-Kivi piti kaupungin puheenvuoron.

− Luodaan maahamme kolmas hallintoporras, maakuntahallinnon taso, joka ei ole omiaan parantamaan integraatiota, helpottamaan asiointia, vähentämään byrokratiaa tai säästämään kustannuksia, Veronica Rehn-Kivi sanoi.

Hän huomautti Kauniaisten kärsivän uudistuksesta.

− Uudistuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Kauniaisten talouteen, koska yli 60 prosenttia kaupungin verotuloista siirretään valtiolle. Vertauksena voidaan mainita, että 45 prosenttia nykymenoistamme menee hoitomenoihin, Rehn-Kivi sanoi.

Hän painotti hoidon saamisen tärkeyttä ihmisen omalla äidinkielellä.

− Lakiesityksen mukaan asiakasetelin ja henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajien on mahdollisuuksien mukaan tarjottava palveluja asiakkaan äidinkielellä. Toteutuuko valinnanvapaus tässä yhdenvertaisesti? Rehn-Kivi kysyy.

Rehn-Kivi on myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joka käsittelee uudistusta. Hän suhtautuu kriittisesti kireään aikatauluun.

− Länsimaisessa demokratiassa pitää antaa tarpeeksi aikaa vaalien järjestämiseen. Ehdokkaille pitää antaa mahdollisuus tutustua tuleviin tehtäviin, toisaalta kansalaisten pitää tietää mistä he äänestävät, Rehn-Kivi sanoo.

Kirjoittaja: