Blomqvist: Investointeja nykyiseen liikenneverkkoon tarvittaisiin lisää

19.12.2017

Suomen kaltaisessa vientiriippuvaisessa ja suurten etäisyyksien teollisuusmaassa ovat liikenneväyläinvestoinnit elintärkeitä maan elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle.

Eduskunta on tänään äänestänyt valtion ensi vuoden talousarvion liikenne- ja viestintäministeriön pääluokasta. Hallitus oli lisännyt liikenne- ja viestintäministeriön budjettia, mutta Rkp:n kansanedustajan Thomas Blomqvistin mukaan lisäpanostukset ovat kuitenkin riittämättömiä korjausvelan vähentämiseksi tulevana vuonna. Etenkin monet seutu- ja yhdystiet ovat huonossa kunnossa ja niiden parannustyöt tarvitsisivat rahoitusta.

- Suomen kaltaisessa vientiriippuvaisessa ja suurten etäisyyksien teollisuusmaassa ovat liikenneväyläinvestoinnit elintärkeitä maan elinkeinoelämälle ja kansantaloudelle. Tieliikenneinvestoinnit ovat ennen kaikkea investointeja, jotka hyödyttävät Suomen elinkeinoelämää, Blomqvist sanoo.

Eilisessä eduskunnassa käydyssä keskustelussa liikenne- ja viestintäministeriön budjetista Thomas Blomqvist kysyi liikenne- ja viestintäministeriltä Anne Berneriltä, milloin Hanko—Hyvinkää-radan sähköistykseen olisi odotettavissa rahaa, kun ainakaan vielä ensi vuoden budjetissa radan sähköistystä ei ole huomioitu.

- Hanko—Hyvinkää-radan sähköistämisellä olisi kansantaloudellisesti merkittäviä hyötyjä. Hangon tuonti- ja vientisataman tavaraliikenne on kasvussa, mutta satama on riippuvainen hyvistä ja nopeista rautatie- ja maantieyhteyksistä. Siksi on tärkeää, että rataosuus Hangon ja Hyvinkään välillä sähköistetään sekä parannetaan raskaasti liikennöity valtatie 25, sanoo Blomqvist.

Rantarata on toinen ratayhteys, jonka perusparannukseen tulisi panostaa. Rantarata tarvitsee myös kaksoisraiteen.

- Haluan korostaa, että meidän tulisi korjata ja kehittää olemassa olevaa infrastruktuuria, tässä tapauksessa Rantarataa sen sijaan, että suunnittelemme rinnakkaista ratayhteyttä. Useassa selvityksessä toimenpiteistä korjausvelan vähentämiseksi on todettu, että investoinnit olemassa olevaan infrastruktuurin ovat korjausvelan kannalta järkevämpiä kuin uusien väylien rakentaminen, Blomqvist sanoo.

Kirjoittaja: