RKP:n YLE-työryhmä
Kannanotto julkisesta palvelusta ja yleisradiolain uudistamisesta
21.01.2010

1. Julkinen palvelu ja YLE:n tehtävä tarjota ohjelmaa ruotsiksi

Voimassaolevan Yleisradiota koskevan lain 3. luvun 7 §:ssä todetaan, että yleisradion tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Laissa sanotaan myös, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee eri¬tyisesti kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä. Yhtä¬läisten ehtojen ja yhtäläisten perusteiden määritelmät punnitaan, kun ja jos YLE joutuu leikkausten kohteeksi.

Nykyisen yleisradiolain luettelo yleishyödyllisistä tehtävistä ei ole täydellinen, vaan hallintoneuvoston pitää voida täydentää sitä. Yhteistä tehtäville on, ettei niitä pystyttäisi rahoittamaan kaupalliselta pohjalta eikä tuotantoa voitaisi siirtää aatteellisen liikkeen vastuulle. Täyden palvelun periaate on hallituksen esityksen 43/2005 mukaan yleishyödyllisen toiminnan lähtökohta. Osana yleishyödyllistä tehtäväänsä Yleis¬radiolla on velvollisuus painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja, tukea suvaitsevaisuutta ja moni¬kulttuuri¬¬suutta, huomioida ohjelmistossaan tasa-arvonäkökohdat sekä edistää kulttuurien vuoro¬vaikutusta.

Parlamentaarinen työryhmä sai rahoituksen ohella tehtäväkseen tarkistaa yleishyödyllisen toiminnan käsite. Ryhmä muutti ja tarkensi määritelmää siten, että 1) nykyinen ”täyden palvelun” velvoite korvataan velvoitteella tuoda ”monipuolinen ja kattava” televisio- ja radio-ohjelmisto jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. 2) Määritelmän ”kaikissa televerkoissa” korvaa ilmaisu ”yleisissä viestintäverkoissa”. 3) Määritelmää tarkennetaan siten, että palveluja tarjotaan ”valtakunnallisesti ja alueellisesti” vastaten vallitsevaa tilaa. 4) Määritelmään lisätään velvoite korostaa lapsille suunnatun ohjelmiston rinnalla myös nuoret ikäryhmät tavoittavaa ohjelmatarjontaa. Muilta osin Rkp katsoo, että yleisradio¬toiminnan määritelmä on pidettävä laajana.

Suomen ruotsinkieliselle väestölle on tärkeää, että YLE tarjoaa ohjelmia ruotsiksi. Suomenruotsalainen radio ja televisio ilmentävät suomenruotsalaista kulttuuria samalla kun se toimii uusiutumisen välineenä. Ilman ruotsin¬kielisen YLE:n radio- ja televisiotoimintaa sekä verkkopalveluita ei olisi suomen¬ruotsalaisten ohjelmien laadukasta tarjontaa. On epärealistista ajatella, että voitaisiin tuottaa suomen¬ruotsalaista ohjelmistoa kaupallisesti, ja siksi ei voida jättää ruotsinkielistä väestöä muun median varaan, jos julkisesta palvelusta poistetaan osa. Yleisradiota koskevan lain tulee jatkossakin määrätä, että suomen¬kielistä ja ruotsinkielistä väestöä on kohdeltava yhtäläisin perustein ohjelma¬toiminnassa.

Johtopäätöksiä:

RKP:n kanta on, että julkinen palvelu tarkoittaa täyden palvelun ohjelmatarjontaa omine uutis¬tuotantoineen, johon kuuluu alueellinen uutisvalvonta, urheilu, kulttuuri, ajankohtaiset ja yhteiskunnalliset ohjelmat, dokumentit ja ilmaisulliset ohjelmat sekä lastenohjelmat. Julkisen palvelun määritelmä on pidettävä laveana eikä se saa riippua yksityisten operaattoreiden tarjonnasta.

Ruotsinkielisellä julkisen palvelun tarjonnalla on ratkaiseva merkitys suomenruotsalaiselle identiteetille ja kulttuurille. Ruotsinkielinen ohjelmatuotanto on tämän päivän Suomessa täysin riippuvainen Yleisradion julkispalvelun tarjonnasta, eikä muu media korvaa sitä. Tarjonnan määrän säilyminen on vähimmäisedellytys korkealaatuisille ja kulttuurisesti merkityksellisille ohjelmille, joista koko väestöä voi hyötyä.

Yleisradiolain tulee vastakin määritellä, että suomenkielistä ja ruotsinkielistä väestöä on kohdeltava yhtäläisin perustein ohjelmistotoiminnassa.

Ohjelmatarjonnan on moninaisuudellaan annettava koko ruotsinkieliselle väestölle tilaisuus saada tietoa, elämyksiä ja oivalluksia, innoittua sekä ylläpitää kielellistä ja kulttuurista identiteettiään.

2. Mediamaksulla pitää turvata Yleisradion palvelut vuoden 2008 tasoisina

Parlamentaarinen työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää Yleisradion yleishyödyllinen toiminta ja rahoitus, katsoo yleishyödyllisen toiminnan rahoituksen mitoittamisen lähtökohtana olevan nykyisen palvelutason säilyttäminen. Jotta turvataan Yleisradion mahdollisuudet jatkossakin antaa nykyistä tarjontaa, päädyttiin siihen, että tarkoituksenmukaisin tapa olisi maksupohjan laajentaminen ottamalla käyttöön mediamaksu. Mediamaksun käyttöönotto tarkoittaa, että maksajia on enemmän samalla kun maksu alenee verrattuna nykyiseen, tv-lupaan perustuvaan järjestelmään.

Jotta Yleisradio voi suunnitella vuoden 2012 taloutensa, tulee lainsäätäjän hyvissä ajoin antaa suunta¬viivoja tulevan mediamaksun suuruudelle. Jos mediamaksun vähimmäis- ja enimmäistasoa säädellään lakiteitse, kasvaa Yleisradion tulevaisuuden talouden ennustettavuus samoin kuin mahdollisuus säilyttää palvelutaso. Tämä edellyttää, että mediamaksun kehykset ja erityisesti maksun alaraja asetetaan riittävän korkealle tasolle. Jos sen sijaan jo laissa annetaan riittämättömät kehykset mediamaksun koon määrittämiselle, se tarkoittaa, ettei Yleisradiolla tule olemaan mahdollisuutta noudattaa parlamentaarisen työryhmän tavoitetta säilyttää nykyinen palvelutaso.

Tärkeä elementti haluttaessa varmistaa julkisen palvelun tason säilyminen on mediamaksun sitominen indeksiin. Vuoden 2008 tason tuottaminen maksaa enemmän vuonna 2012.

Johtopäätöksiä:

Jotta Yleisradion tarjonta pysyisi vähintään nykytasolla, mediamaksun on oltava vähintään 200 euroa (Vuoden 2009 taso on sama kuin vuoden 2008). Maksupohjan laajetessa tämä tarkoittaa, että uudesta mediamaksusta tulee huomattavasti nykyistä tv-maksua alempi. (TV-maksu 2010: 231,05 €)

Kun annetaan ehdotus uudeksi Yleisradiolaiksi, on äärimmäisen tärkeää, että viittaus lain soveltamistapaan vuonna 2012 ilmaisee selkeästi, että mediamaksun on oltava tasolla, joka mahdollistaa nykyisen tarjontalaajuuden mukaisen toiminnan.

Mediamaksun korotukset tulee sitoa indeksiin.

3. Parlamentaarisesti asetetun elimen tulee huolehtia hallinnosta

Koska julkisen palvelun tehtävä rahoitetaan yleisöltä saatavilla tuloilla, on tärkeää, että on parlamentaarisesti asetettu elin, joka osaltaan tulkitsee, mitä julkiseen palveluun pitää sisältyä. YLE:n ohjaus pitää kytkeä eduskuntaan.

Johtopäätöksiä:

Julkinen palvelu on yhteiskunnan antama tehtävä. Yhteiskunnan on parlamentin kautta asetettava se elin, joka määrittelee tehtävän toteutustavan ja valvoo miten se toteutuu. Parlamentaarisesti asetetun elimen tulee olla riittävän kokoinen, jotta kaikki eduskuntapuolueet ovat siinä edustettuina.

Tämä elin voi käyttää eri alojen asiantuntijoita arvioidessaan kysymyksiä, jotka vaikuttavat kaupallisesti rahoitettujen operaattoreiden mahdollisuuksiin, mutta seurausten arviointi kuuluu eduskunnalle vastuussa olevalle elimelle.

4. Omat kanavat takaavat suomenruotsalaisen näkökulman

Päätökset suomenruotsalaisille kohdistetun ohjelmiston sisällöstä, näkökulmista, julkaisemisesta ja lähetysajoista on tehtävä organisaatiossa, jolla on suomenruotsalaisuus selkäytimessään. Siksi on tärkeää, että ruotsinkielisellä YLE:llä on omat kanavansa ja että se säilyttää oikeuden päättää mitä lähetetään.

Mm. FST5 on määritellyt ruotsin- ja kaksikieliset ensisijaiseksi ja suomenkieliset tois¬sijaiseksi kohde¬ryhmäkseen. Kanavan ohjelmat tavoittavat joka viikko 7 suomenruotsalaista 10:stä ja 5 suomenkielistä 10:stä. Katsojien saamiseksi on tullut yhä tärkeämmäksi luoda kanaville vahvoja tavaramerkkejä. Jälkeenpäin voidaan todeta, että suomenruotsalaisen tv-kanavan ilmestyminen on ollut suuri menestys, ja on tärkeää voida pitää kiinni tästä kehityssuunnasta.

Johtopäätöksiä:

Päätös ruotsinkielisestä julkaisemisesta kuuluu ruotsinkieliselle Ylelle, jonka kanavien täytyy olla sen omassa hallinnassa.

Radio- ja televisiokanavat pysyvät kuitenkin lähivuodet ruotsinkielisen ohjelmiston pääportaalina. Ilman omaa kanavaa ruotsinkielisen tarjonnan selkeys heikkenee ja vaarana on, ettei tieto yksittäisistä ohjelmista välity tavalla, joka saisi yleisön hakemaan näitä ohjelmia lähetysajankohtana sen enempää kuin verkosta.

Ruotsinkielinen läsnäolo sähköisessä mediassa ei saa jäädä niin ohueksi, ettei se muodosta luonnollista ja uskottavaa vaihtoehtoa monikanavaisessa todellisuudessa.
 

Lisätiedot: Mikaela Nylander, 050-511 3029 mikaela.nylander@eduskunta.fi